Kuulumisia Brockista

Skädäm! Nyt on viikko vierähtänyt täällä Brock Universityssa opiskellen ja ison maailman menoja kummastellen. Kampukseen on tullut tutustuttua jo jonkin verran, ja pakko on kyllä myöntää, että todella hienoltahan täällä näyttää (alla muutama kuva todistusaineistona). Yliopisto ei amerikkalaisessa mittakaavassa ole kovin iso, kun opiskelijoita on sellaiset 20 000, mikä on tietysti enemmän kuin Jyväskylän yliopistossa. Eli ainakin minun suomalaiseen päähäni tämä paikka on VALTAVA. Eri tiloja on paljon, ja etenkin ensimmäisinä päivinä olin aivan pyörällä päästäni kun piti luokkahuoneita etsiä - umpikujiin on tullut käännyttyä jo useaan otteseen :) Eri palveluita ja mestoja löytyy kanssa kiitettävästi, muun muassa ainakin neljä eri opiskelijaruokalaa (näihin palaan myöhemmin), kahviloita, tilava kuntosali, uima- ja palloiluhallit ja jopa sisäjuoksurata, joten juoksutreenit onnistuvat talvellakin!

Arthur Schmon Tower, yliopiston keskus.

Ja tässä poseeraa tyylikkäästi Sir Isaac Brock, jonka mukaan yliopisto on nimetty.

Majoitus on järjestetty opiskelija-asuntolassa, jossa jaamme kerroshuoneiston kahdentoista opiskelijan kesken, ja minä jaan huoneeni vielä toisen opiskelijan kanssa. Asuntolakaverini ovat kanadalaisia fukseja, joten jonkinlaista isoveljen roolia olen saanut tässä vetää :) Kaikki ovat kuitenkin todella mukavia, ja huonekaverini on mitä mainioin tyyppi. Jo ensimmäisenä päivänä sovimme yhteiset pelisäännöt, ja arki on sujunut sulavasti.

Ensimmäinen viikko oli niin sanottu "orientoitumisviikko", jossa erilaisia aktiviteetteja löytyi pilvin pimein, ja meille kansainvälisille opiskelijoille oli vielä erikseen järjestetty kaikenlaista jännää teekutsuista piknikkeihin. Muutenkin yliopiston kansainvälisten asioiden osasto on todella aktiivinen järjestämään ohjelmaa, joten eipä ainakaan tekemisestä tule pulaa. Näissä tempauksissa on myös tarjoutunut oivallisia tilaisuuksia tutustua toisiin vaihtareihin, jotka ovat ehkä enemmän samassa tilanteessa kanssani kuin fuksit, joiden kanssa asun - vaikka alammekin pikkuhiljaa olemaan yhtä isoa perhettä :)

Viikon kohokohta kuitenkin oli ylioppilaskunnan järjestämä reissu Niagaran putouksille, joka on kait sellainen pakollinen nähtävyys, jos täällä päin pyörii - eikä syyttä! Sade piiskasi kuin Suomessa konsanaan, mutta voi kuinka komea näky se olikaan! Ikävä kyllä tynnyrissä ei tullut kokeiltua alaslaskua :D Hauskasti putouksia ympäröivä kaupunki on ottanut kaiken irti tästä luonnonnähtävyydestä ja tehnyt koko seudusta yhden ison turistimagneetin. Kasinoita, kahviloita, huvipuistoja ja ties mitä muuta löytyy kuin sieniä sateella.

Siellä ne kuohuvat!

Ja siinä minä märkänä kuin uitettu koira.

Ai niin, ehkä pitäisi niistä opiskeluistakin mainita muutama asia :D Minulla on tällä hetkellä kolme kurssia pyörimässä, ja näin alustavasti tuntuu, että kohtuu työläs syksy on edessä. Kahdella kurssilla on ryhmäprojektina toteutettava työ ihka oikeille asiakkaille, mikä on todella hieno juttu! Tunneilla on yleensä sellaiset 20-30 henkeä, mikä on mukavaa vaihtelua rakkaan Jyväskylän yliopiston massaluentoihin. Meininki on kyllä hieman peruskouluhenkistä siinä mielessä, että joka viikko opettaja odottaa, että oppilaat lukevat kirjasta määrätyt kappaleet, sillä pistareita ja yllätyskysymyksiä saattaa tulla. Eli kurssikirjat ovat melkoisen pakollisia, riippuen tietysti ihan kurssista ja opettajasta. Ja hintaakin kirjoilla riittää, johtuen ehkä siitä, että niiden pakollisuuden takia myyjät voivat veloittaa mitä mielivät (business is business). Ja sitä rataa.

Opiskelijaruokalat yllättivät meikäläisen monipuolisuudellaan: varieteeta löytyy ruokavalintojen suhteen, yhtenä päivänä voi vaikka ottaa "home-cooked" ruokaa ja toisena kiinalaista. Terveellisen ruoka-annoksen kasaaminen on myös mahdollista, mikäli haluaa nähdä hieman enemmän vaivaa. Helpompaa on monien kanadalaisten kanssaopiskelijoiden mielestä läntätä vaan pizza lautaselle :D Tai sitten hakea lähipikaruokalasta Kanadan perinne "mättöruoka", elikkä poutine, joka on melko epämääräinen sörsseli juustoa, ruskeakastiketta, ranskalaisia ja ties mitä.

Poutine pekonin kera, because everything's better with bacon.

Joten, kaiken kaikkiaan hauskaa on ollut, ja hauskuus tulee takuuvarmasti jatkumaan, ennen kuin opintojen kylmä todellisuus iskee kasvoihin ensimmäisten kalmanlinjojen ja mid-termien paukkuessa. Täällä vietetään pienestä sateisuudesta huolimatta vielä intiaanikesää, joten ihan vielä ei onneksi tarvitse villahousuja kaivaa esiin. Minäpä päivittelen blogia sitten, kun jotain mainittavan arvoista tapahtuu. Joku viikonloppu ajattelin myös matkata jonnekin päin Kanadaa (ehkä Quebeciin?), ja jossakin vaiheessa voisi loikata rajan yli jenkkilässä käymään :)

Näkemisiin!

Ja sitä rataa.

Ekat päivät

"There's a place to stand, a place to grow, Ontari-ari-ari-o!"

Täällä sitä nyt ollaan Kanadassa. Lentomatkat menivät reteesti elokuvia ja tv-sarjoja katsellen sekä jonkinlaisessa puolihorroksessa notkuen. Yhteensä matkat kestivät sellaiset päälle yhdeksän tuntia, eli ihan siedettävä reissu. Välilasku oli Reykjavikin lentokentällä, joka oli kyllä melkoisen pieni verrattuna vaikka kotoiseen Helsinki-Vantaan lentokenttään :) Perillä Torontossa kuitenkin väsytti, sillä Suomen aikaan kello oli 3! Oli kuitenkin mukavaa, että Toronton lentokentällä oli kansainvälisten opiskelijoiden vastaanottotiski, jossa sain kuulla kaikenlaista jännää Torontosta. Kuten sen, että jo joulukuussa lämpötilat yleensä laskevat sinne -20 asteen hujakoille, eli palelemaan pääsee takuuvarmasti :D

Lentokentältä oli järjestetty Brockin ylioppilaskunnan (eli paikallisen JYYn) kimppakyyti kampukselle, ja mukana oli pari muutakin vaihto-opiskelijaa. Kampukselle emme kuitenkaan päässeet vielä muuttamaan, sillä virallinen "move-in day" on tänään sunnuntaina (jaiks!), joten minä suuntasin taksilla hotellille, joka sijaitsee lähempänä St. Catharinesin keskustaa.

Pari "välipäivää" tässä on siis vasta ehtinyt vierähtää, joten kulutin aikaa tutustumalla hoodeihin. Sen kyllä sanon, että jumankekka, kuinka yllättävän kuuma täällä osaa olla vielä tähän aikaan vuodesta! Lämpötila on ollut noin 25-30 astetta, ja minä olen hikoillut kuin suomalainen etelänmatkalla konsanaan :D  Muuten meininki on melko samanlaista kuin jenkkilässä; kaikki on isoa, jalankulkijat liikenteessä tuntuvat olevan poikkeus, tippaus on olennainen osa etikettiä esim. ravintoloissa syödessä ja erilaisia pikaruokaloita löytyy kuin sieniä sateella.

(Erikoinen yksityiskohta: Kanadan setelit tuoksuvat lievästi vaahterasiirapilta! :o)

Tänään on sitten edessä muutto kampukselle, joten vaihto-opiskelujaksoni pääsee varsinaisesti alkamaan. Jännä nähdä, minkälaista siellä onkaan :) Kerron kuulumisia tuossa viikon päästä. Siihen asti, näkemisiin!